Uudenvuodenlupaukset

Tänä uutenavuonna aion tehdä lupauksia. Kiven kovana tarkoituksena on myös pitää ne lupaukset ja siksi jaankin ne täällä blogissa. Jotenkin lupausten pitäminen onnistuu helpommin, kun ne ajaa lukemattomalle määrälle ihmisiä..

Lupaus 1: Blogiin tulee jatkossa postauksia viikoittain. Vähintään kerran, ajan salliessa myös useammin. Tuoretta luettavaa siis pitäisi löytyä aiempaa useammin.

Lupaus 2: Pääsykokeisiin valmistautuminen on ykkösprioriteettini koko kevään. Lukemisen aloittaminen on ollut hankalaa ja lähes poikkeuksetta olen joutunut pakottamaan itseni lukemaan. Siihen on tultava muutos, sillä tiedostan vahvasti sen, että haluan päästä pois kemialta ja miellyttävin vaihtoehto olisi päästä lääkikseen.

Lupaus 3: Minun täytyy kiinnittää huomiota ajankäyttööni. Huomaan välillä surffailevani netissä ilman suurempaa "päämäärää" ja kuluttaen aikaani täysin turhaan selailuun. Haluan käyttää aikani paremmin, jolloin kerkeän panostamaan lukemisen lisäksi myös blogiin ja reenaamiseen. 1.1. alkaen siis pyrin jättämään turhan koneella istumisen pois ja käyttämään sen ajan johonkin josta on hyötyä.

Lupaus 4: Treenasin välivuoteni ajan todella ahkerasti kuntosalilla, mutta Jyväskylään muuton jälkeen kuntosalilla käyminen on jäänyt kokonaan. Muutin marraskuun lopussa asuntoon, josta on about 500 metriä matkaa salille. Kyseisen salin kuukausimaksu sopii opiskelijan budjettiin, joten sinne ostan jäsenyyden heti kun palaan takaisin Jyväskylään. 

Tässäpäs minun neljä lupaustani uudelle vuodelle. Aiotteko te tehdä jotain lupauksia vuodelle 2016? Kertokaa toki niistä kommenttiboksissa.

Oravanpyörä

En tiedä tunteeko monikaan teistä tällä hetkellä tällaista fiilistä, mikä minulla on. Mun pääsykokeisiin lukeminen takeltelee ja pahasti. Tiedostan koko ajan mielessäni, että kemialla opiskelu ei ole minun juttuni ja minun täytyy päästä ensi syksynä jonnekkin muualle opiskelemaan. Se on mielessäni joka hetki ja sillä ajatuksella yritän saada itseni avaamaan kirjan.

Välillä kirjan avaaminen onnistuu ja saan luettuakin ihan hyvin, mutta välillä ei ole toivoakaan. En tiedä mistä tämä johtuu. Veikkaan syyksi kaikkea sitä stressiä mikä on koko syksyn ollut päällä, mutta järjellä ajateltuna se ei tunnu järkevältä. En tiedä, ehkä alitajuntani mielestä syksy toi liikaa uutta mun elämään. Ehkä mun alitajunta on sitä mieltä, että en tule pääsemäänkään lääkikseen, koska kiintiöiden takia mahdollisuudet ovat hyvin pienet. 

 Mua stressaa ihan valtavasti ajatus siitä, että jos en lue niin en myöskään pääse lääkikseen, mikä tarkoittaa sitä, että joudun jäämään kemialle. Kemialla opiskelu ei todellakaan houkuta tätä yhtä vuotta pidempään. En myöskään tiedä minne muualle kuin lääkikseen hakisin. Tunnen olevani jonkinlaisessa oravanpyörässä, josta en pääse pois.

En tiedä mikä tähän auttaisi, mutta toivon kovasti, että tämä helpottaa pian ja saan kiristettyä lukutahtiani. Siihen asti täytyy kai vaan pakottaa itseään lukemaan entistä kovempaa, koska ilman lukemista ja ahkeraa laskemista sisäänpääsy jää tänäkin keväänä vain haaveeksi.

Vähän kesää näin talven keskelle

Kyselyn purku ja somekanavat

Avasin blogiin liittyvän kyselyn muutama viikko sitten ja vastauksia onkin tullut oikein mukava määrä. Lupasin tehdä kyselystä pienen yhteenvedon tänne bloginkin puolelle, joten tässä sitä nyt tulee.

Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa blogin tämän hetkisen sisällön kiinnostavuutta ja teidän postaustoiveitanne ja -ideoita. Halusin myös tietää mikä postauksissa herättää lukijoiden kiinnostuksen ja kuinka suuri merkitys on esimerkiksi postauksen otsikolla.

Otsikon vaikutus postauksen kiinnostavuuteen jakoi mielipiteet kahteen ääripäähän. Osa lukijoista oli sitä mieltä, että otsikolla on melko suuri merkitys siihen lukevatko he kyseisen postauksen ja toinen osa oli sitä mieltä, että otsikon vaikutus postauksen lukemiseen on melko pieni. Tottakai muutamiakin näistä poikkeavia ääniä mahtui mukaan.

Suurimman osan kiinnostuksen postauksissa herättää ensimmäinen kappale. Kuvien ja otsikon merkitys oli huomattavasti ensimmäistä kappaletta pienempi.

Blogin ulkoasun merkitys kiinnostavuuteen jakoi mielipiteet tasaisesti melko tärkeästä ei ollenkaan tärkeään. Yksikään vastaajista ei kokenut ulkoasun merkitystä erittäin tärkeäksi, mikäli sisältö on kunnossa.

Blogissa on tähän mennessä nähty hyvin vähän itseotettuja kuvia ja niitä toivottiin vastauksissa niin paljon, että alan ehdottomasti panostamaan siihen. Reilusti yli 60 % vastaajista oli sitä mieltä, että itseotettuja kuvia pitäisi tulevaisuudessa olla enemmän. 

Jatkuvista postauksista (kuukausittaiset lukusuunnitelmat ja vierailevat bloggaajat) selkeästi suuremman suosion keräsi vierailevat bloggaajat-sarja. Sitä äänesti 75 % vastaajista. 

Postauksista lisää toivottiin pääsykoeaiheisia postauksia ja niitä on ehdottomasti tulossa lisää. Postaustoiveissa esille nousi mm. syvempää pohdintaa pääsykokeisiin liittyen, postausta motivaatiosta, tunteista, lukutaktiikasta jne. Toiveissa oli myös postauksia jokapäiväisestä elämästä ja ajatuksista, muistisäännöistä, lääkikseen hakemisen syistä...

Kyselyn pohjalta saan nyt kehitettyä blogia ja sen sisältöä. Olen jo kirjannut ylös lukuisia postausideoita niin pääsykokeisiin kuin niiden ulkopuoliseenkin elämään liittyen. Suurin osa postauksista tulee liittymään jollain tavalla opiskeluun ja pääsykokeisiin, mutta jatkossa tulen ujuttamaan mukaan myös muuta. Blogi tulee kokemaan suuria muutoksia lähiviikkoina, mutta niistä kerron lisää myöhemmin. ;)

Lisäinfoa odotellessa voitte käydä seuraamassa blogia Instagramin ja Pinterestin puolella. Etenkin Instagramissa aion julkaista tiheämmin kuvia luku-urakasta, motivaatioquoteja ja vähän kaikkea muutakin. 

Lomasuunnitelmat

Mun joululoma, tai no jos tätä nyt voi lomaksi kutsua, kuluu pääosin töissä. Töiden lisäksi aion lukea pääsykokeisiin ja heti loman jälkeen häämöttävään tenttiin. Näiden "rankempien" aktiviteettien lisäksi aion toki myös ottaa rennosti. Vapaapäivinä nukun pitkään, katson leffoja ja ohjelmia, näen kavereita ja sukulaisia ja vain olen.

Alkuvuosi, erityisesti tammi- ja helmikuu, ovat opiskelujen suhteen melko täyteen buukattuja, joten niitä varten täytyy kerätä voimia. Töissä oleminen on kivaa vaihtelua opiskeluun ja uskon, että kuuden viikon työputken jälkeen on taas ihan uusi into palata luentosaleihin. Tai ainakin yli vuoden työputken jälkeen syksyllä oli...

Loman aikana aion myös panostaa blogiin koko syksyn edestä ja alkuvuotta varten aion tehdä valmiiksi pohjia postauksille, jotta niiden viimeistely ja julkaiseminen kiireen keskellä olisi nopeampaa. Muutenkin yksi uudenvuodenlupauksistani tulee olemaan blogin parempi ylläpito. Aion raivata blogille enemmän aikaa, mutta kuitenkin niin, ettei se vaikuta pääsykokeisiin valmistautumiseen.

Minulla on myös muita uudenvuodenlupauksia, joista aion kertoa myöhemmin lisää. Olen todennut, että kun kerron niistä täällä blogissa koko kansalle, niin lupaukset tulee pidettyä huomattavasti paremmin. Mistä sitten johtuneekaan..

Ps. Blogi löytyy nyt myös Instagramista nimellä suuntanalaakis. Instagramiin aion päivitellä lukemisesta vähän reaaliaikaisemmin ja vähän kaikesta muustakin :) Käykäähän seuraamassa!

Mukavaa ja rentouttavaa joulua teille kaikille! :)

Sain toiveen, että tekisin postauksen, jossa käyn läpi syitä miksi haen lääkikseen, mikä lääkärin ammatissa kiehtoo ja millaisena lääkärinä näkisin itseni. Tässä postauksessa aion vastata näihin kysymyksiin parhaani mukaan.

Miksi haen lääkikseen?

Haen lääkikseen monestakin syystä. Haluan työn, joka on ihmisläheinen eli jossa pääsee työskentelemään ihmisten parissa. Haluan työn, joka on monipuolinen, vaihteleva ja ennen kaikkea tarjoaa haasteita jokaisena päivänä. Uskon, että lääkärin ammatti ja lääkiksessä opiskelu tarjoaisi minulle kaipaamaani haastetta ja vaihtelua.

Haluan pystyä tekemään jotain sairaiden ihmisten hyväksi. Olen valtavan kiinnostunut ihmiskehon rakenteesta ja toiminnasta ja haluan oppia siitä lisää. Tässä syitä, jotka ensimmäisenä tulee mieleen. Tottakai tälläisessä taloustilanteessa koulutusvalintaan vaikuttaa myös alan erinomainen työllisyystilanne ja sitä kautta lähes varma työpaikka valmistumisen jälkeen.

Lääkikseen pääseminen ja lääkärin ammatti on ollut yksi unelmistani jo viimeisten seitsemän vuoden ajan ja näiden vuosien kuluessa halu päästä lääkikseen on vain vahvistunut. Joka kerta lääkärissä käydessäni ajattelen, kuinka tietyllä tavalla erityistä työtä he saavat tehdä ja kuinka paljon erilaisia ihmisiä he kohtaavat päivittäin.

Mikä lääkärin ammatissa kiehtoo?

Lääkärin ammatissa kiehtoo sen monipuolisuus ja vaihtelevaisuus. Lisäksi lääkärin ammatissa pääsee työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa ja auttamaan heitä. Minua kiehtoo myös se, että lääkäreille on kymmeniä erilaisia erikoistumisvaihtoehtoja, joista valita itseään eniten kiinnostava erikoisala.

Lääkärit myös lisäkouluttautuvat jatkuvasti ja minä rakastan uuden oppimista ja opiskelua.

Millaisena lääkärinä näkisin itseni?

Tämä on hauska kysymys, jota mietin usein. Olen käynyt hyvien ja "huonojen" lääkäreiden vastaanotolla ja usein mietin sen kautta, millaisena lääkärinä itseni näkisin.

Näkisin itseni sosiaalisena, empaattisena ja rohkeana lääkärinä. Rohkealla tarkoitan tässä sitä, että uskaltaisin kysyä apua, mikäli en jotain osaisi tai tietäisi mistä on kysymys.