Kuukauden kootut // huhtikuu

Vapun ja muuttokaaoksen takia huhtikuun kuukauden kootut tulee näin muutaman päivän myöhässä. Parempi kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan, eikö? ;)

Huhtikuun alussa kävin kirjoittamassa nimmarini työsopimukseen. Tiedossa on siis kesätyöt jo erittäin tutussa Halpa-Hallissa! // Suoritin hikihatussa itsenäisiä kursseja // Kuun alkupuolella oli  myös yhdet 1-vuotisbileet. Synttärisankari pääsi maistamaan täytekakkua eka kertaa elämässään ja leveästä hymystä päätellen kakku oli aika hyvää :D

Aika kulunut lausahdus on, että "kevät on jääkiekkoilijan parasta aikaa". No, sitä se on myös meille toimittajille! Huhtikuussa tuli maaliskuun tapaan istuttua aika monta tuntia ja iltaa jäähallilla // En millään malttais odottaa, että marjakausi alkaa ja pääsee syömään tuoreita marjoja. Vielä toistaiseksi pitää kuitenkin tyytyä pakastemarjoihin // Löysin kaupasta Milkan Oreo-suklaata, jota oli pakko päästä maistamaan pitkästä aikaa. Maku ei ehkä ollutkaan ihan niin hyvä kuin mitä muistelin.. // Löysin pitkän etsinnän tuloksena viimeinkin takin, jollaisesta olin haaveillut jo pidemmän aikaa.

Stockan Hulluilta päiviltä bongasin RitterSportin sitruunaisen valkosuklaalevyn. Ai, että tämä oli ihanan erinmakuinen valkosuklaa // Huhtikuuhun on myös mahtunut säbän pelaamista.. // .. ja Oulu-Jyväskylä välin ravaamista milloin milläkin kulkuneuvolla. // Yksi mun oululainen kaveri tuli käymään Jyväskylässä muutaman päivän visiitillä, niin tokihan häntä piti käyttää Vaajakoskella Pandan tehtaanmyymälässä.

Kuten taisin jo aiemmin mainita, niin huhtikuuhun on mahtunut paaaljon lätkää ja haastatteluja. Liigakiekosta maajoukkuekiekkoon ja NHL-pelaajiin saakka.

Kuun loppupuolella kävin keikan erittäin lumisessa Kuusamossa. Oon melko varma, ettei tuo lumimäärä sula kokonaan edes ennen juhannusta .. // Nastalla meinasi tulla tylsää, kun pysähdyttiin ottamaan kuvaa noista jäätävistä lumikasoista // Muuton keskellä ruuan tekeminen oli liian aikaa vievää, joten kaupan smoothiet ja valmisruuat oli aikas käteviä // Viimeinen vilkaisu tyhjään kämppään ja sit menoks!

Tähtien tavoittelija: Jo huhtikuu!

Tämä postaus on vierailevan bloggaajan Tähtien tavoittelijan käsialaa. Tähtien tavoittelijan aiempia postauksia löydät mm. täältä.

Moikka taas! Viimeksi kirjoittelin helmikuussa ja nyt on jo huhtikuu. Pääsykokeeseen on 1,5 kuukautta aikaa. Hui.

Opiskelu on sujunut ihan kivasti olosuhteisiin nähden. Luen suunnilleen 30 tuntia viikossa hyvin karkeasti arvioiden. En seuraa tarkasti opiskeluaikaani vaan ennemmin sitä, mitä saan aikaan –jos saan. Esimerkiksi tänään on ollut hyvin hyvin takkuista, joten pidän suosiolla vapaapäivän ja aloitan huomenna heti aamusta.

Nyt käsittelyssä ovat hormonit, joita olen vältellyt tähän asti :) Esikoisen kanssa uusi yhteinen harrastus on anatomian ja fysiologian opiskelu (”Mikä solu tuo on?” kysyi hän, kun kuvassa olivat aivot :D). Koko viime viikonlopun pyhitin opiskelulle, kun olimme kuopuksen kanssa kaksin kotona. Onneksi hän on rauhallinen ja tyytyväinen opiskelukaveri, oikein mallitapaus!

Ei tässä sen ihmeempiä kuulumisia. Välillä iskee kunnon ahdistus, kun mistään ei tule väsymyksen takia mitään, mutta toisinaan saan muutamassa tunnissakin ihan kunnolla laskuja aikaiseksi. Jotenkin on silti hyvä fiilis, vaikken todellakaan tiedä, miten tämä päättyy. Hakupaperit on nyt heitetty Opintopolkuun, joten sekin puoli on kunnossa. Haen eri paikkaan kuin viimeksi, joten jos oikein hyvin käy, syksyllä muutamme uudelle paikkakunnalle.

Motivaatio on pysynyt hyvällä tasolla lähes koko ajan. Pieni notkahdus kävi tuossa viime kuun puolella, kun tuntui, etten opi mitään enkä varsinkaan riittävän nopeasti. Itseopiskelu luo myös epäilyksiä itselle omasta osaamistasosta. Eteneminen tuntuu todella hitaalta, mutta olen itselleni sanonut, että on parempi osata yksi asia kunnolla kuin viisi sinnepäin. Yritän siis keskittyä olennaiseen ja niitä epäolennaisempia asioita opettelen sitten, kun tärkeimmät ovat hallussa.

Energiatasonikin ovat nousseet sitten viime postaukseni. En ole koskaan oikein välittänyt kevätauringosta, se on jotenkin liian kirkas makuuni, mutta tänä vuonna olen toivonut runsaasti keväistä auringonpaistetta. Olen niitä ihmisiä, joilla säätila vaikuttaa mielialaankin, joten lukeminenkin (tosin sisätiloissa) sujuu paremmin kauniissa säässä ;) Lisääntynyt valo korvaa myös unenpuutettani, eikä enää väsytäkään samalla tavalla kuin talvella. Vielä kun loppuun asti jaksan uurastaa, niin lopputuloksesta riippumatta voin olla tyytyväinen itseeni.

Tsemppiä lukemiseen teille muillekin!