Blogin seuraaminen

Jouduin tekemään pieniä muutoksia tuonne oikeaan sivupalkkiin noihin linkkeihin, jonka kautta tätä blogia voi seurata. Blogilista ei jostain syystä enää hakenut tän blogin päivityksiä vaikka mitä yritin, joten jouduin hieman säätämään ja nyt tämä blogi löytyy eri linkin takaa. Eli jos seuraat tätä blogia Blogilistan kautta, niin suosittelen klikkaamaan tuota "Seuraa Blogilistalla"-nappia uudelleen, jotta saat tulevatkin päivityksen näkymään itsellesi. Ajattelin tässä samalla käydä läpi myös nämä muut tavat, joilla tätä blogia voi seurata.

Sivustoja, joiden kautta se onnistuu, on kolme: Blogilista, Bloglovin ja Blogger.

Blogilistan ja Bloglovinin kautta voit seurata tätä blogia klikkaamalla noita kuvassa olevia kuvakkeita ja toimimalla aukeavien sivujen ohjeiden mukaan. Bloglovin on ylempi kuvake ja Blogilista alempi.

Bloggerin kautta seuraamiseen en ole vielä löytänyt tuollaista helppoa kuvaketta, joten sitä kautta seuraamisen aloittaminen on hiukkasen monimutkaisempaa, mutta yritin tehdä mahdollisimman hyvät ohjeet!

Toivottavasti näistä oli apua edes joillekkin! Postailen viikon 15 lukemiset samassa tämän viikon lukemisten kanssa ensi viikon alussa! Hyvää pääsiäistä teille kaikille! :)

Viikon 14 lukemiset

Viikon 14 lukusuunnitelma näytti seuraavanlaiselta: Biologian kurssit 1,2 ja 3 + fysiikan yo-tehtäviä kursseista 6,7 ja 8. Viime viikko alkoi kuitenkin tauon jälkeen - yllätys yllätys - takkuisesti, joten sain luettua vain bilsan ykköskurssin kirjan kokonaan ja puolet kakkosesta. Fysiikan yo-tehtäviä tein muutaman, lääkiksen fysiikkaan liittyviä pääsykoetehtäviä noin kymmenen, kemian erinäisiä pääsykoetehtäviä parisenkymmentä ja bilsan yo-tehtäviä noin tusinan.  Täytyy vieläkin sanoa, että onneksi olen noilla kertauskursseilla, koska ne pelastavat paljon jos ei yksinkertaisesti aina saa aikaiseksi avattua noita kirjoja. On jotenkin hirveän raskasta lukea neljättä kuukautta putkeen ja itsensä motivoiminen tarvii todellista mielenlujuutta. Toivottavasti tämä tästä helpottuisi, koska jos lukeminen on toukokuun loppuun asti näin vaikeaa, en tiedä miten selviän pääsykokeesta.

Valmennuskurssit

Valmennuskurssit joilla käyn ovat kaikki nyt alkaneet, joten ajattelin kertoa jotain niistä. Ne ovat siis Merikosken lukion ilmaisia(ilmaisia lukiolaisille, muille ne taitavat maksaa jonkin verran) valmennuskursseja. Kursseja on kemiasta, biologiasta ja fysiikasta ja itse on voinut valita mille niistä osallistuu. Itse käyn kaikkia, sillä vaikka kirjoitin fysiikan nyt keväällä, olen sitä mieltä että fysiikan kurssilla käyminen auttaa lukemisessa ja siellä voi kysyä apua, jos jokin tehtävä ei onnistu. Lisäksi näillä kursseilla tehdään lähinnä vain tehtäviä, joten voin kotona keskittyä lukemiseen ja tunneilla sitten tehdä tehtäviä. Kemiassa ja fysiikassa kun laskurutiini on ehkä kaikkein tärkeintä. Kemian ja bilsan kurssit ovat kokonaisia eli tunteja on 16-18 kpl ja niistä saa kurssimerkinnät, kun fysiikka on vain puolikas kurssi, joten sitä on vain kerran viikossa. Tunnit sijoittuvat pääosin 9.30 ja 15.00 välille ja niitä saattaa olla minä päivinä mihin tahansa aikaan vain. Siksi olenkin tehnyt tuollaisen "viikkojärjestyksen", johon on merkattu kyseisen viikon kaikkien tuntien ajankohdat. Ensi viikollakin tunteja on joka päivä, kun taas jollakin viikolla niitä on vain kolmena päivänä. Kurssit kestävät toukokuun puoleen väliin ja loppuvat pääosin pääsykoetta edeltävällä viikolla. Näiden ensimmäisten tuntien perusteella olen kyllä todella tyytyväinen, että päätin mennä noille kursseille vaikka joudunkin ajamaan joka päivä yhteensä 30 kilsaa autolla kotoa koululle ja koululta kotiin. 

Miksi lääkis?

Ajattelin avata vähän taustoja siitä miten/miksi olen päätynyt hakemaan lääkikseen.

Alun perin yläasteella ajattelin, että haluaisin ehkä sairaanhoitajaksi ja pyörittelinkin sitä mielessäni jonkin aikaa, kunnes ysiluokan alussa mieleeni ensimmäisen kerran tuli, että ehkä voisin opiskella lääkäriksikin.

 Jo ennen kuin yläasteella keksin haluavani sairaanhoitajaksi tai lääkäriksi tiesin, että alan jolla tulen joskus työskentelemään on ehdottomasti oltava ihmiskeskeinen/-läheinen. En voisi kuvitella itseäni istumaan esimerkiksi sihteerinä toimistossa viisi päivää viikossa kahdeksasta neljään (karkea yleistys, mutta tälläinen mielikuva minulla sihteereistä on). Joskus halusin opettajaksi tai myyjäksi, mutta myöhemmin olen ymmärtänyt, että kumpikaan näistä ammateista ei kiinnosta minua. Tarvitsen jotain haastavaa, monipuolista ja eritoten kiinnostavaa(eri asiat kiinnostavat eri ihmisiä, en siis mitenkään tuomitse opettajia tai myyjiä!). Ysiluokan kevään ihmisbilsan tunnit sai minut kiinnostumaan ihmiskehosta ja sen toiminnoista ja varmaan silloin aloin vakavammin miettiä sairaanhoitajan tai lääkärin ammattia. Aluksi ajatukseni palloili siis sairaanhoitajan ja lääkärin ammattien välillä, mutta lukion aikana olen ymmärtänyt, että haluan auttaa ihmisiä, mutta en halua varsinaisesti hoivata potilaita, vaan ennemminkin diagnosoida ja ennaltaehkäistä sairauksia. Siitä vahvistui halu opiskella lääkäriksi.

Lukion alussa valitsin pitkän matikan ja kaikki biologia, kemian ja fysiikan kurssit, koska lääkis välkkyi jo silloin, kuitenkin hieman himmeämmin, jossain mieleni sopukoissa. Koko lukion ajan, oikeastaan abivuoden alkuun asti(vähän myös abivuoden aikana), olen miettinyt sitä, että onko minulla oikeasti mitään mahdollisuuksia päästä lääkikseen missään vaiheessa, koska fysiikka ei todellakaan ole vahvin aineeni ja pääsykokeissa se kuitenkin on melko merkittävässä roolissa. Kaikki ovat vakuutelleet minulle, että kovalla työnteolla kaikki on mahdollista ja saaneet minut hieman itsevarmemmaksi sisäänpääsemisen suhteen, jos ei ensimmäisellä tai toisella, niin ainakin sitten kolmannella tai neljännellä kerralla. Ongelmana on kuitenkin se, että minulla ei ole mitään varasuunnitelmaa. Kyse ei ole siitä, että olisin niin itsevarma, että en viitsisi miettiä sellaisia, vaan siitä että mikään toinen ala tai ammatti ei vedä minua puoleensä yhtä kovaa kuin lääkärin ammatti. Olen miettinyt pääni puhki erilaisia vaihtoehtoja sairaanhoitajasta poliisiin, asianajajasta diplomi-insinööriin ja opettajasta autokorjaajaksi. Mikään ei ole yhtä kiinnostavaa kuin lääketiede. Toki mielessäni on muutama ala jonne haen ensi keväänä(lääkiksen lisäksi siis), jos tänä keväänä ei lääkiksen ovet aukea, koska toista välivuotta peräkkäin en voi alkaa pitämään, mutta en usko että niillä aloilla jaksaisin olla eläkeikään saakka. Lääkis on siis se minne todella haluan ja ainakin tällä hetkellä olen valmis hakemaan sinne vaikka sen kymmenen kertaa,  jos sisään pääseminen sen vaatii.

Tulipas taas kerrassaan sekavaa tekstiä, mutta näin käy kun yrittää saada selitettyä asian monelta kantilta mahdollisimman selkeästi...