Voittajafiilis

Tahmeasti alkaneen, mutta lopulta hyvin sujuneen lukupäivän jälkeen on ihan pakko tulla jakamaan fiiliksiä teidän kanssanne. Oikeastaan lukupäiväni ei ole vielä edes ohitse, sillä tarkoituksena on vielä tehdä muutamia kemian laskuja. Pieni tauko on kuitenkin tässä välissä paikallaan.

Heräsin aamulla kahdeksalta todella huonosti nukutun yön jälkeen. Silloin ei kauheasti väsyttänyt, mutta kun kotiuduin hamsuröntgenistä kymmenen jälkeen olin jo ihan valmis päiväunille. Tuntui, ettei lukemisesta tulisi yhtään mitään ja meinasin jo nukkua pienet päikkärit, mutta onneksi pakotin itseni avaamaan kirjan ja laittamaan ajastimen soimaan kahdenkymmenen minuutin päähän.

Kun lukeminen on vaikea aloittaa, laitan aina ajastimen soimaan. Fiiliksestä riippuen asetan ajaksi 20-30 minuuttia. Vähemmän kuin 20 minuuttia on liian vähän ja enemmän kuin 30 minuuttia tuntuu ikuisuudelta.

Ensimmäisen kaksikymmentä minuuttisen lopuksi lukeminen sujui jo paremmin, mutta pienen tauon jälkeen laitoin ajastimen vielä uudelleen päälle. Tämän jälkeen fiilis oli taas vähän parempi, mutta laitoin ajastimen varmuuden vuoksi vielä kolmannen kerran käyntiin.

Kolmannen 20:n minuutin pätkän jälkeen olin jo niin lukumoodissa, että sen jälkeen en tarvinnut enää ajastinta. Sain luettua lyhyiden taukojen siivittämänä ainakin kolme tuntia, kunnes iski jälleen megalomaaninen väsy.

Päätin etten nuku koko päivänä päiväunia, vaikka kuinka väsyttäisi, sillä haluan nukkua hyvät yöunet, jotta jaksan lukea huomennakin. Väsymyksen iskiessä nousin sängystä tai vähintäänkin suljin kirjan hetkeksi ja tein jotain muuta. Pieni silmien lepuuttaminen ja rentouttaminenkin auttoi nopeasti ja pystyin jatkamaan lukemista.

Nyt on todellakin voittajafiilis, kun selvisin tästä päivästä hereillä ja sain vielä luettuakin todella hyvin! Nyt kun teen vielä muutaman kemian tehtävän, niin voin alkaa nukkumaan ajoissa ja huomisesta tulee vielä tätäkin päivää tehokkaampi!

[caption id="attachment_59993" align="alignnone" width="720"] Kuva: Katja Kuivalainen[/caption]

Kuulumisia piiiitkästä aikaa!

Pitkästä aikaa luvassa on kuulumispostausta. Musta tuntuu, että tänä keväänä olen jauhanut jatkuvasti siitä ettei aika riitä ja jatkuvasti on aivan järjetön kiire. Sama kiire vaivaa edelleen, mutta tässä postauksessa en aio valittaa siitä tämän enempää.

Viime viikkoina olen viimeistellyt itsenäisiä kurssejani ja saanutkin kaksi kolmesta jo hoidettua. Enää on siis yksi jäljellä, jes! Tämän yhden itsenäisesti suoritettavan kurssin lisäksi, multa puuttuu liikkakurssista yksi suoritus, eli sekin on jo piakkoin purkissa sekä käyn vielä viimeisiä viikkoja kemian perusopintojen viimeistä kurssia. Sen jälkeen tämä vuosi on mun osalta ohitse.

Huhtikuun olen viettänyt suurimmaksi osaksi Oulussa, sillä taloyhtiössä käynnissä olevan remontin aiheuttama melu häiritsee lukemista. Tätäkin postausta kirjoittaessani istun autossa kohti Oulua. Kävin Jyväskylässä kahden päivän keikan kahden luennon takia ja tänäkin aamulla heräsin ennen kahdeksaa, kun alakerrassa alkoi laulaa jonkin sortin kovaääninen pora. Siihen jäikin sitten aamuksi suunnitellut lukemiset, kun kämpässä ei kuullut omia ajatuksiaan, niin koitapa siinä sitten lukea.

Ensi viikon vietän Jyväskylässä pakkaillen tavaroitani jälleen kerran muuttoa varten. Vappuaattona koittaakin neljäs muutto kahdeksan kuukauden sisään. Onneksi olen tässä jo pitkin kevättä rahdannut tavaroitani Ouluun, jotta muutossa on hieman vähemmän kannettavaa kuin aiemmilla kerroilla.

Lukeminen sujuu ihan okei. Välillä on ollut hankalampia ajanjaksoja, jotka ovat hidastaneet lukemista. Toivoisin kovasti olevani vähän pidemmällä jo tässä vaiheessa kevättä, mutta onneksi tällä hetkellä lukeminen sujuu hyvin ja fiilis on hyvä, joten saan otettua hyvän loppukirin ennen pääsykoetta. Erityisesti fysiikka kaipaa vielä opiskelua, mutta muuten koen olevani melko vahvoilla. Toki bilsaa ja kemiaakin pitää kertailla tulevien viikkojen aikana.

Tällä tai ensi viikolla olisi tarkoituksena tehdä viime kevään pääsykoe ja katsoa vähän missä asioissa on tapahtunut kehitystä viime vuoteen verrattuna. Postailen kehityskohteitani ja ajatuksiani viime kevään kokeesta sen jälkeen! Tsemppiä kovasti kaikille loppukiriin!

[caption id="attachment_59871" align="alignnone" width="720"] Pieni kurkistus mun viime päiviin kuvien muodossa.[/caption]

 

Hallitus vie opiskelijoiden tulot

Nyt kun Suomen hallitus on kaikessa viisaudessaan päättänyt leikata opiskelijoiden saamia tukia, haluan minäkin sanoa pari sanaa. Kerrataan kuitenkin ensin tärkeimmät faktat.

1.Opintotuki pienenee 250,28 euroon entisestä 337 eurosta

2.Opintolainan valtiontakauksen enimmäismäärä nousee 400 eurosta kuukaudessa 650 euroon per kuukausi

3.Korkeakouluopintojen maksimitukiaika laskee 64 kuukaudesta 54:ään

Olen opiskellut yliopistossa nyt vuoden ja asunut koko vuoden kimppakämpässä. Kimppa-asuminen menettelee, mutta tuskin kovinkaan moni koko opiskeluaikaansa haluaa viettää asuen kimppa-asunnossa yhden tai useamman ihmisen kanssa. Ne, jotka saavat kämppiksikseen ihmiset, joiden kanssa tulee toimeen, ovat onnekkaita.  Kaikilla ei kuitenkaan käy yhtä hyvä tuuri. Itse olen ollut onnellisten tähtien alla kämppiksien suhteen, mutta kaikkien kavereideni puolesta en voi sanoa samaa.

Kimppa-asuminen on lähes poikkeuksetta se halvin asumismuoto opiskelijalle, mutta siitä huolimatta vuokra ja mahdolliset sähkö-, vesi- ja nettilaskut vievät suurimman osan opiskelijan tuloista jo nyt. Jos tilille kilahtaa kuun neljäntenä päivänä nettona 504,69 euroa, ja siitä esimerkiksi 310 euroa menee asumiskuluihin, käteen jää vajaat 200 €.

Tämän alle 200 euroa pitäisi riittää muun muassa puhelinlaskuun, ruoka- ja hygieniatarvikkeisiin sekä mahdollisiin lääkkeisiin ja opiskeluun liittyviin hankintoihin. Ainiin. Pitäisihän elämässä olla muutakin kuin ne välttämättömimmät. Olisi ihan mukavaa käydä välillä juhlimassa, elokuvissa tai vaikka uimassa. Ja saattaahan puhelinkin hajota aivan yllättäen. Ja eri kaupungissa asuvaa perhettäkin olisi ihan mukava nähdä ainakin silloin tällöin, eikö?

Opiskelijoilla pienemmät tulot kuin työttömillä

Jo tälläkin hetkellä opiskelijat elävät pienemmillä tuloilla kuin esimerkiksi työttömät. Toki opiskelijoille on annettu mahdollisuus nostaa opintolainaa, minkä iso osa opiskelijoista tekeekin. Pienellä ja entisestään pienenevällä opintotuella ajetaan lähes kaikki opiskelijat nostamaan opintolainaa. Millä ne opiskelijat, jotka eivät työllisty valmistumisensa jälkeisinä vuosina lyhentävät lainaansa? Työmarkkinatuella tai peruspäivärahallako?

Myös tukikuukausien vähentäminen kymmenellä kuukaudella on aivan järjetöntä. Tulevaisuuden 54 tukikuukautta riittävät juuri ja juuri esimerkiksi lääketieteen lisensiaatin tutkintoon, mikäli sen suorittaa tavoiteajassa eli kuudessa vuodessa. Eli käytännössä lääkiksestä ei voi lähteä vaihtoon vuodeksi ellei halua opiskella viimeisiä kuukausia ilman tukea.

Minun korviini ehkä kaikista huvittavinta on se, että samaan aikaan kun opiskelijoilta leikataan, niin kansanedustajien palkkioita korotetaan. Asiasta uutisoi vastikään mm. Ilta-Sanomat. Mikäs siinä on yhteiskunnan pienituloisimmilta leikatessa, kun oma jo ennalta paksu palkkapussi kasvaa kasvamistaan.

Ei parempaakaan ole, jos ajatellaan, että tällainen korotus halutaan tehdä. En näe, että tässä ajankohdassa on mitään ongelmaa.

Kansanedustajien palkkiotoimikunnan puheenjohtajan Jouni Ekurin kommentti korotusten ajankohdasta Ilta-Sanomissa.

Lopuksi totean, että tässä taloudellisessa tilanteessa ymmärrän, että jostain täytyy leikata. Onko leikkausten kuitenkaan pakko kohdistua näin suurella mittakaavalla heihin, joiden varassa Suomen tulevaisuus on?

Tähtien tavoittelija: Jo huhtikuu!

Tämä postaus on vierailevan bloggaajan Tähtien tavoittelijan käsialaa. Tähtien tavoittelijan aiempia postauksia löydät mm. täältä.

Moikka taas! Viimeksi kirjoittelin helmikuussa ja nyt on jo huhtikuu. Pääsykokeeseen on 1,5 kuukautta aikaa. Hui.

Opiskelu on sujunut ihan kivasti olosuhteisiin nähden. Luen suunnilleen 30 tuntia viikossa hyvin karkeasti arvioiden. En seuraa tarkasti opiskeluaikaani vaan ennemmin sitä, mitä saan aikaan –jos saan. Esimerkiksi tänään on ollut hyvin hyvin takkuista, joten pidän suosiolla vapaapäivän ja aloitan huomenna heti aamusta.

Nyt käsittelyssä ovat hormonit, joita olen vältellyt tähän asti :) Esikoisen kanssa uusi yhteinen harrastus on anatomian ja fysiologian opiskelu (”Mikä solu tuo on?” kysyi hän, kun kuvassa olivat aivot :D). Koko viime viikonlopun pyhitin opiskelulle, kun olimme kuopuksen kanssa kaksin kotona. Onneksi hän on rauhallinen ja tyytyväinen opiskelukaveri, oikein mallitapaus!

Ei tässä sen ihmeempiä kuulumisia. Välillä iskee kunnon ahdistus, kun mistään ei tule väsymyksen takia mitään, mutta toisinaan saan muutamassa tunnissakin ihan kunnolla laskuja aikaiseksi. Jotenkin on silti hyvä fiilis, vaikken todellakaan tiedä, miten tämä päättyy. Hakupaperit on nyt heitetty Opintopolkuun, joten sekin puoli on kunnossa. Haen eri paikkaan kuin viimeksi, joten jos oikein hyvin käy, syksyllä muutamme uudelle paikkakunnalle.

Motivaatio on pysynyt hyvällä tasolla lähes koko ajan. Pieni notkahdus kävi tuossa viime kuun puolella, kun tuntui, etten opi mitään enkä varsinkaan riittävän nopeasti. Itseopiskelu luo myös epäilyksiä itselle omasta osaamistasosta. Eteneminen tuntuu todella hitaalta, mutta olen itselleni sanonut, että on parempi osata yksi asia kunnolla kuin viisi sinnepäin. Yritän siis keskittyä olennaiseen ja niitä epäolennaisempia asioita opettelen sitten, kun tärkeimmät ovat hallussa.

Energiatasonikin ovat nousseet sitten viime postaukseni. En ole koskaan oikein välittänyt kevätauringosta, se on jotenkin liian kirkas makuuni, mutta tänä vuonna olen toivonut runsaasti keväistä auringonpaistetta. Olen niitä ihmisiä, joilla säätila vaikuttaa mielialaankin, joten lukeminenkin (tosin sisätiloissa) sujuu paremmin kauniissa säässä ;) Lisääntynyt valo korvaa myös unenpuutettani, eikä enää väsytäkään samalla tavalla kuin talvella. Vielä kun loppuun asti jaksan uurastaa, niin lopputuloksesta riippumatta voin olla tyytyväinen itseeni.

Tsemppiä lukemiseen teille muillekin!

Lukupäiväni vol. 2

7.30 Herään olohuoneesta kuuluviin ääniin ja askeliin. Silmäni eivät suostu vielä aukeamaan, joten yritän jatkaa unia.

8.10 Herätyskello soi armottomasti ja tällä kertaa on pakko avata silmät. Nousen ylös.

8.30 Aamupalan aika! On harvinaista herkkua, kun pääsee suoraan kauhomaan puuroa kattilasta lautaselle eikä tarvitse itse keittää sitä.

8.40 Tämän aamun aloitan tehokkaasti. Avaan bilsan neloskurssin kirjan vain 30 minuuttia heräämiseni jälkeen.

10.00 Tasan kymmeneltä mun herätyskello ääntää sen merkiksi, että on aika pistää kirjat sivuun ja pukea vaatteet ja laittautua valmiiksi.

10.30 Olen valmis aiemmin kuin suunnittelin, joten ehdin selailla puhelintani kymmenen minuuttia.

10.40 Takki niskaan, kengät jalkaan ja autoon mars! Suunta kohti ensi kesän työpaikkaani.

11.00 Työsopimus kuntoon ja nimmarit alle. Nyt on yksi homma vähemmän tehtävänä.

11.45 Olen takaisin kotona. Leikin hetken veljeni kanssa, kunnes on aika palata takaisin ihmisbilsan pariin

12.10 Jatkan ihmisbilsan lukemista ja huomaan, että kirjaa on jäljellä enää muutama kappale!

12.45 Luen viimeisen sivun bilsan kirjasta ja vaihdan lennosta fysiikan ykköskurssin kirjaan. En ole lukenut kyseistä kirjaa kahteen vuoteen, joten tänä keväänä ajattelin ihan vain varalta lukaista sen nopeasti läpi, jos siellä sattuisi olemaan jotain mitä muissa kirjoissa ei ole.

13.15 Nälkä yllättää, joten jätän kirjat hetkeksi ja käyn syömässä kevyen kanasalaatin.

13.25 Pikainen ruokatauko on ohi ja palaan takaisin fysiikan ihmeelliseen maailmaan.

14.05 Fysiikka ei meinaa napata millään, joten pidän tauon ja tulen yllättäen nakitetuksi lapsenvahtivuoroon.

14.40 Lapsenvahtivuoro on ohitse ja fysiikan lukeminen jatkuu..

15.55 Huhhuh, luen viimeisen sivun fysiikka 1-kirjasta ja suljen kirjan nopeasti. Totean, että ei kirjassa mitään uutta tietoa tainnut olla ja työnnän sen kaappiin muiden kirjojen sekaan.

 

16.00 Jälleen ruoka-aika. Äidin helmoissa olemisessa on ainakin se hyvä puoli, että ruoka tulee valmiina pöytään! Tänään on tarjolla seikeittoa.

16.15 Tänään aion suorittaa tammikuussa aloittamani ruotsin verkkokurssin loppuun. Tehtävänä on enää kaksi kirjallista tehtävää ja viiden kappaleen kieliopit ja tehtävät.

18.50 Ei mennyt ihan kuin Strömsössä ja kirjallisista tehtävistä jo ensimmäinen osoittautui huomattavasti hankalammiksi kuin uskalsin epäilläkään. Pakersin tehtävän kanssa ainakin puolitoista tuntia. Sain kuitenkin käytyä läpi kolme kappaletta ja niihin liittyvät kieliopit ja tehtävät sekä toisen kirjallisista tehtävistä. Huomiseksi ei siis jäänyt kuin kaksi kappaletta ja toinen kirjallisista tehtävistä.

19.00 Päivän ensimmäisten uutisten aika. En kauheasti katso tv-uutisia, vaan luen mieluummin ne netistä. Kotona ollessa uutisilta ei kuitenkaan voi välttyä, kun äiti niitä katsoo vähän väliä.

19.30 Salkkareiden aika..

20.30 Vähän iltapalaa, Greyn anatomian odottelua ja tämän postauksen kuvakollaasien tekoa ja tekstien kirjoittelua.

21.00 Greyn anatomian aika!

22.00  Iltatoimet ja aika painua pehkuihin. Takana on pitkä päivä: paljon lukemista ja opiskelua. Huominen kuluu samalla kaavalla. Öitä!