tiistai 28. heinäkuuta 2015

Ensikertalaiskiintiö

Bongasin tämän päiväisestä Kalevasta jutun liittyen tuleviin kolmannen asteen yhteishakuihin ja ensikertalaiskiintiöihin. Jutussa sanottiin, että lääketieteelliseen tulee hyvinkin luultavasti valtakunnallisesti yhtenäinen ensikertalaiskiintiö (eli siis tarkoittaa sitä, että ensikertalaisille varataan prosentuaalisesti sama määrä paikkoja jokaisessa lääkiksessä.) Tämän hetkisten epävirallisten tietojen mukaan ensikertalaisille varataan 65 % paikoista. Eli, jos esimerkiksi Oulun lääkikseen otetaan 150 uutta opiskelijaa, niin 97 tai 98 niistä varataan ensikertalaisille.

Miltä teidän korviinne kuulostaa tuollainen prosenttiosuus? En tiedä minkä verran "ensikertalaisia" aiempina vuosina on sisäänpäässyt, mutta sanoisin että ainakin suoraan lukiosta lääkikseen hakevien sisäänpääsy tulee helpottumaan huomattavasti. Toki pitää muistaa ottaa huomioon myös ne, jotka kuuluvat ensikertalaiskiintiöön, vaikka eivät ole tuoreita ylioppilaita.

Itse en henkilökohtaisesti juuri opiskelupaikan vastaanottaneena hihku innosta näiden kiintiöiden suhteen, mutta minkäs teet. Ensi keväänä täytyy sitten vaan lukea kahta kauheammin, jotta sisäänpääsy onnistuu kiintiöistä huolimatta. Alla oleva quote kiteyttää sanomani täydellisesti.

Kuva weheartit.comista

8 kommenttia:

  1. Mulle itselle tää on loisto uutinen, mutta kyllä vähän epäreilulta silti tuntuu:D Oliko jutussa että tuleeko kiintiö jo tänä seuraavana keväänä?:) Täällä muuten ilmoittautuu yksi blogiasi seuraava ja ensi vuonna vertaistukena Ouluun hakeva tyttö!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä ne taitavat tulla jo ensi keväänä! Kiva, kun kommentoit. Jos ensi keväänä järjestän lukupiirin tämän blogin kautta, niin ilmoittauduhan siihen sitten mukaan! :)

      Poista
  2. Minusta kiintiö on hyvä juttu. Luonnontieteelisten alojen (varsinkin kemia ja fysiikka) opiskelijoista iso osa on lääkikseen hakijoita.
    Mielestäni on epäreilua että henkilö, joka tietää ettei aio valmistua kyseisestä koulutusohjelmasta vie mahdollisesti opiskelupaikan sellaiselta, joka tahtoisi opiskella tutkinnon loppuun. Jospa tämä kiintiöuudistus lopettaisi kyseisen "kikkailun".
    Jotenkin minun on kuitenkaan vaikea uskoa että kiintiöt antaisivat älyttömästi hyötyä ensikertalaisille vielä vuoden 2016 haussa. Suurin osa hakijoista varmasti vielä lasketaan ensikertalaisiksi seuraaavassa haussa, ensikertalaisen asemasta on varmaankin enemmän hyötyä tulevina vuosina mikäli uudistus jää pysyväksi.

    Tiesitkö kiintiöstä vastaanottaessasi yliopistopaikan vai tuliko se sinulle yllätyksenä?

    VastaaPoista
  3. Tiesin kyllä, että kiintiöt on tulossa kun opiskelupaikan vastaanotin. Mutta yhden välivuoden viettäneenä ja sen kokonaan töitä paiskien "tuhlanneena" tiedän myös, että pelkällä lukiopohjalla saatavat työpaikat eivät pidemmän päälle ole mitään herkkua. En usko, että kovinkaan moni viettää mielellään kovinkaan montaa välivuotta etenkin, jos takataskusta tosiaan löytyy vain lukiopaperit eikä mitään ammattitutkintoa. Siksi minäkin otin vastaan opiskelupaikan vaikka tiedän sen vaikeuttavan sisäänpääsyä ja vaikka tiedän, että vien paikan joltain muulta, joka mahdollisesti haluaisi suorittaa kemian opinnot loppuun asti. Mutta toisaalta mistä minä tiedän tulenko jättämään kemian opinnot kesken? Entä jos en pääsekään lääkikseen vaikka hakisin 8 kertaa? Entä jos yhtäkkiä tajuankin, että kemian ala onkin enemmän minua varten kuin lääketiede? En halua viettää kolmea, neljää tai viittä jne välivuotta istuen kaupan kassalla ja lukien lääkiksen pääsykokeisiin jääden täysin opiskelijaelämän ulkopuolelle ja kuunnellen kuinka suurin osa ystävistäni selittää mahtavista opiskelijabileistä ja opiskelijaelämästä. Olen myös sitä mieltä, että mitä pidempään olen opiskelematta, sitä vaikeampaa opintojen pariin palaaminen on. En henkilökohtaisesti näe mitään järkeä siinä, että esimerkiksi niitä uusia ylioppilaita, jotka lääkikseen haluavat, "rankaistaan" siitä he opiskelevat esimerkiksi kemiaa tai fysiikkaa yliopistossa vuoden tai pari ennemmin kuin viettävät välivuoden maaten työttöminä kotona, kun ko. aineet auttavat lääkikseen sisäänpääsemisessä. Rankaisemisella tarkoitan siis sitä, että alan vaihdosta tehdään entistä vaikeampaa. Toki ymmärrän sen, että uudistuksella halutaan saada mahdollisimman monelle opiskelupaikka, mutta mielestäni se pitäisi toteuttaa jollain muulla tavalla.

    Tämä on mun henkilökohtainen mielipide asiasta enkä halua sillä pahoittaa kenenkään mieltä. Melkoinen romaanihan tästä vastauksesta tuli, mutta minkäs teet :D

    VastaaPoista
  4. Ite olin samassa tilanteessa viime vuonna: hylsy tuli lääkiksestä (ja monesta muustakin paikasta). Kemia oli ainoa johon pääsin. Pitkän pohdinnan jälkeen otin paikan vastaan ja oli oikein kiva fuksivuosi!

    Jälkiviisaana todettakoon, että olisi ollut fiksumpaa pitää välivuosi ja tehdä töitä, käydä intti tms. Tuo 65 % kiintiö kuulostaa aika ikävältä, itekin keväällä stressasin kauheasti kun kuulin että se on noinkin suuri. Toisaalta kiintiön vaikutus ei ole varmaan kovin merkittävä vielä ensi keväällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, toivotaan ettei kiintiö vaikuta kovinkaan paljoa vielä ensi keväänä. :)

      Poista
  5. On tosiaan vähän kaksipiippuinen juttu. Omasta mielestäni kiintiösysteemi on periaatteessa ihan hyvä juttu, mutta tuo 65% kuulostaa kyllä vähän liian isolta. Ehkä joku 30% olisi järkevämpi. Tuo kiintiö saattaa oikeasti heilauttaa ikäjakaumia aika reippaastikin, sillä jos muistan oikein niin luin jostakin että lääkiksessä on tällä hetkellä ensi kerralla päässeitä sellainen 20-25%, mikä kuulostaa todella vähäiseltä tuohon kiintiöön verrattuna. (Voin tietysti puhua ihan puuta heinää.)
    Toisaalta onhan tuo tilanne nyt aika surkuhupaisa joillakin aloilla, erityisesti fysiikalla ja kemialla. Esimerkiksi Ouluun fysiikalle otetaan vuosittain joku 80 ihmistä, joista toisen vuoden lopussa on jäljellä ehkä 30-40. Niistäkin, jotka roikkuvat mukana osa suorittaa vain Kelan vaatiman 45 op:tä vuodessa saadakseen opintotuet.(Itsekin kuuluin tuohon porukkaan). Yliopisto ja tiedekunta puolestaan saa rahaa toimintaansa niiden opiskelijoiden perusteella, jotka suorittavat 55 tai yli op:tä. Tämä heijastuu suoraan koulutuksen laatuun, täyteen ahdettujen luentosalien ja erityisesti vähäisen käytännön harjoittelun muodossa. Sitten lisäksi vielä kurssien kokeitten tulee olla tarpeeksi helppoja, jotta riittävän moni epämotivoitunut opiskelija pääsee läpi (ja saa op:t ja yliopisto rahaa), mutta ei liian helppoja ettei tietotaitotaso jää liian heppoiseksi, ja niin edelleen. Soppa on valmis.
    Joka tapauksessa vaikuttaa siltä että sinun tulee tehdä ensi vuonna vielä hitusen enemmän töitä päästäksesi sisälle. Ei siitä kuitenkaan tarvitse stressiä ottaa, jos olit joka tapauksessa tekemässä kaikkesi päästäksesi sisälle, ei tämä muuta mitään. Opiskelet vain pääsi puhki niin kuin tekisit joka tapauksessa ja katotaan vain niin vuoden päästä pääset heittämällä sisälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mietin juuri samaa, että lääkiksen ikäjakaumat muuttuvat tulevien vuosien aikana varmasti. En usko, että ensikertalaiskiintiö vielä esimerkiksi ensi vuonna vaikuttaa kovinkaan paljoa, koska ensikertalaisiksi lasketaan muutkin kuin tuoreet ylioppilaat, mutta "nuorentuminen" tapahtuu melko varmasti pikkuhiljaa.

      Ja tosiaan eihän nuo kiintiöt vaikuta siihen lukemiseen paljon mitenkään, töitä pitää tehdä niska limassa oli kiintiöitä tai ei. Motivaatio ja lukuinto alkavat onneksi pikkuhiljaa olla täyteen ladattuja, sillä tekisi mieli alkaa jo nyt lukemaan bilsan kirjoja, mutta yritän malttaa vielä ainakin kuukauden tai pari ennen kuin aloitan ettei lukuinto lopu kesken keväällä. :D

      Poista

Kysymyksiä, toiveita, ideoita..?